Arjen ei tarvitse olla ahdistavaa suorittamista, vaan se voi olla vapaata ja sydämellistä elämää.
Millaista arkesi on?
Heräät aamulla, aamutoimet, aamupala (aina samanlainen), töihin/kouluun (ahdistavan paljon tekemistä ja stressiä), töistä/koulusta kotiin, väsyttää, hähmäistä "vapaa-aikaa" (jolloin pitäisi tehdä vaikka mitä, mutta oikein mitään ei saa tehtyä tai vaikka saisikin, niin ei tarpeeksi), iltatoimet ja nukkumaan, jotta voi taas huomenna aloittaa saman alusta.
Kunpa olisi jo viikonloppu tai loma...
Miksi arki ajautuu suorittamiseen?
On liikaa kaikkea. Lue lisää, miksi ja mitä sille voisi tehdä. Elämme mahdollisuuksien - ja velvollisuuksien - kulttuurissa, jossa jokaisen täytyy rakentaa oma elämänsä itse. Viihdemedia ja markkinatalous yrittävät kertoa, millainen sen elämän pitäisi olla ja voi olla vaikea erottaa, mikä on omasta mielestä tärkeää ja mitä meidät opetetaan pitämään tärkeänä.
Helposti käy niin, että kun kaikki on mahdollista, mikään ei tunnu riittävän. Arki täyttyy kaikenlaisesta ja jokainen valveillaolohetki pitää käyttää hyödyksi.
Kyttäät kelloa ja mietit jatkuvasti, mitä seuraavaksi tai missä muualla sinun pitäisi olla tai mitä muuta voisit juuri nyt tehdä. Ärsyynnyt vähäisistäkin viivytyksistä tai vastoinkäymisistä, et ehdi nauttia oikein mistään, eikä mikään tunnu enää miltään. Suoritat.
Mitä suorittamisesta seuraa eli mitä et halua tehdä itsellesi?
Kun suoritat, elimistösi jännittyy. Vähitellen autonomisen hermostosi sympaattinen puoli ylivirittyy ja aiheuttaa kroonista stressiä.
Sympaattinen hermosto on se osa sinua, joka säätelee mm. verenkiertoelinten, rauhasten ja ruoansulatuskanavan toimintoja. Sympaattisen hermoston toiminta vilkastuu stressitilanteissa ja fyysisessä rasituksessa. Se lisää elimistön suorituskykyä mm. avartamalla hengitysteitä, lisäämällä sydämen ja lihasten verenkiertoa sekä rajoittamalla ihon ja ruuansulatuselimistön verenkiertoa.
Terveystieteiden väitöskirjatutkija Mikko Patovirta kuvailee Helsingin sanomien artikkelissa (9.5.2023) tilaa artikkelissa näin:
”Uhkahälytys on hermostossa koko ajan päällä, eikä pysty rentoutumaan. Turvattomuuden tunteen voivat aiheuttaa tekemättömät työt tai mitkä tahansa sisäiset tai ulkoiset paineet.”
Artikkelin mukaan pitkittyneeseen stressiin liittyvät ongelmat ovat kasvussa ja niiden seurauksena saatamme kokea muun muassa erilaisia kiputiloja, vatsavaivoja, ahdistuneisuutta ja unettomuutta. Ongelma on, että stressitila saattaa jäädä päälle, vaikka sen aiheuttaja on poistunut.
”Ennen saatettiin juosta leijonaa karkuun, ja sitten äkillinen stressitilanne oli ohi. Nyt stressin aiheuttaja voi olla pitkäkestoisempi ja epämääräisempi, esimerkiksi hälyinen avokonttori tai suuri työtaakka, jota on vaikea itse hallita”, psykiatrian emeritusprofessori Jyrki Korkeila kertoo artikkelissa.
Miten suorittamisesta pääsee eroon?
Onneksi "mikään ei ole lopullisesti rikki, kaikki toiminnot ovat palautettavissa", kuten artikkelissa sanotaan.
Tutkimukset osoittavat, että lihasten jännittäminen ja vapauttaminen liikkeen avulla muodostaa harjoituksen, jonka avulla voidaan opetella palauttamaan sympaattisen ja sen palautumisesta vastaavan parasympaattisen hermoston, tasapainoa.
Joogaharjoituksissa tätä tasapainoa vaalitaan ja harjoitellaan juuri aktiivisuuden ja passiivisuuden vaihtelun avulla. Hyvän joogaharjoituksen läpileikkaavana teemana onkin meditatiivisuus ja suoritusvapaus, joiden avulla suorittamisesta voi vähitellen päästää irti.
Joogaharjoituksen avulla voit huomata,
mistä turhasta voit luopua ja mitä arvokasta silti jää,
mille kaikelle löytyy tilaa, kun ylimääräisen jättää pois ja
miten voit toimia aktiivisesti, mutta todella rennosti samaan aikaan.
Vähitellen huomaat, miten koko arkesi muuttuu väljemmäksi ja sinulla on aikaa ja mahdollisuuksia rentoutua. Kun olet rennompi, ehdit havaita ja tehdä asioita, joista nautit. Kun nautit enemmän, olet entistä rennompi. Arki muuttuu vapaaksi ja sydämellisemmäksi.
Arki voi muuttua pysyvästi.
Kirjoittaja Merianna Rossi opettaa shaktajoogaa Kuunvalossa.